Mekko

Valmistimme näyttönä tuotteita muotinäytöstä varten, jonka myös suunnittelimme ja järjestimme yhdessä luokkamme kanssa. Minä valmistin villakangastakin ja mekon, ja tässä blogissa aion kertoa enemmän tästä mekosta ja sen tekemisestä!

MALLI:
Valmistin mekon, jota on rypytetty sivuista(+keskeltä edestä pieni matka ylhäältä), joka on vartalonmyötäinen ja lyhyt. Mekossa on paikat läpinäkyville olkaimille, mutta mekko on siistimpi ilman olkaimia. Alla on musta vuori.

Idea lähti siitä, kun piti aluksi suunnitella mekkoa talvinäytökseen sopivaksi. Malli vaan juolahti mieleeni ihan tyhjästä, ja sitä lähdin sitten työstämään. Alunpitäen mekosta piti tulla koko punainen tai koko valkea ja tukevasta kankaasta, mutta lopulta päädyin trikooseen muotolaskoksien välttämiseksi ja ryppyjen toimivuuden vuoksi. Suunnittelin myös molemmille sivuille helmaan kolmionmuotoiset pitsikohdat, jotka jäivät sitten lopulta vain vuorikankaaseen, sillä reunojen rypytyksen vuoksi päällikangasta ei saanut siististi pitsin reunoille asettumaan ja muutenkin muu mekko oli liian paksu verrattuna ohueen pitsi kohtaan, joten se ei näyttänyt kovin järkevältä ratkaisulta. 



Sitten lähdettiin luokan kanssa kangaskauppaan, enkä vielä oikein tiennyt millaista trikoota etsin. Kaiveltuani tovin törmäsin kuitenkin tähän ihanaan violettiin kankaaseen, johon rakastuin niin, että päätin ottaa sen alkuperäisistä värisuunnitelmista huolimatta.











Väritetty kuva on lopullinen kuva mekostani, lyijykynäpiirrokset ovat alkuperäisiä suunnitelmia. Mekko on suunniteltu kaikenlaisiin hienompiin(muttei liian hienoihin) menoihin, kuten vaikka koulun juhliin/baariin tmv.




TYÖVÄLINEET:

Työvälineitä meillä on paljon, mutta pääasiassa kaavojen piirtämiseen tarvitaan kaariviivaimet, suorakulmaviivain, tavan viivoitin, kynä, kumi ja tietenkin kaavapaperia. Vaatteita valmistaessa taas tarvitaan koneita, riippuen tietysti vaatteesta, että mitä, mutta itse käytin ihan vain tavan ompelukonetta ja silitysrautaa, muita en tarvinnut. Lisäksi tietysti tarvitsee saksia, nuppineuloja, liitua, mittanauhaa ja paperitöihin kyniä, liimaa yms.








TYÖVAIHEET:

Työskentelemään aloin paperihommilla, ensin suunnittelin mekon mallin, sitten piirsin kaavat pienessä koossa, tein kuosittelusuunnitelman ja kuosittelun pienessä koossa. Sitten mietin työjärjestystä paperille ja siinä samassa luonnostelin taso- ja poikkileikkauskuvia.

Sen jälkeen ei tarvinnutkaan kuin tehdä kaavat isossa koossa, leikata kappaleet ja rueta ompelemaan.




Kuosittelusuunnitelma:

Kuosittelusuunnitelmassa mietitään, mitä muutoksia peruskaavaan tehdään. Tässä tapauksessa jouduin rypytyksen saadakseni paloittelemaan kaavat ja lisäämään pituutta, muotoilemaan etu- ja takapuolen sekä ylhäältä että helmasta. Lisäksi poistin liikaa väljyyttä, koska käytin peruskaavaa, missä oli takkia varten väljyydet, ja poistin tietysti muotolaskokset, sillä ne eivät kuuluneet malliin.










Kuosittelu:

Vuorin kaavat:

Miehustan kaavat:

Rypytystä:

Rypytin mekon sivusaumoista syötöslangalla. 
Siinä kohdassa täytyi varoa, ettei katkaisisi lankoja ja 
olla tarkkana, että saisi rypytyksen mahdollisimman tasaisesti, vaikka käsin tekemällä täysin tasaisesti niitä ei tietenkään saa.








Miehustan ja vuorin kiinnitystä:

Materiaalit olivat molemmat helppoa työstää, vuori oli venyvintä vuorikangasta mitä kaupasta sain ja päällikangas oli trikoosamettia. Ainoat huonot puolet olivat, että vuori oli tosi ohut ja siihen jäi helposti jäljet purkamisesta tai vaikka vain nuppineulastakin ja trikoon reuna kupruili ja oli sen takia ärsyttävä ommella, varsinkin syötöslankojen laitto vaiheessa. 

Lopuksi pitäisi laskea valmistetun tuotteen hinta, mutta minähän menin jo ja hävitin kuitin, missä kankaiden hinnat mainittiin... Muistan vain, että trikoo oli palakankaista ja oli jotain n. 11e ja vuori muistaakseni 6.50/m. Joten materiaalien yhteihinta on noin 17.50€.

Mekko on paras pestä hienovaraisessa pesussa kolmessakympissä. Se kestää kyllä neljänkinkympin pesua, mutta itse pelkään, että ajan kanssa sametin pinta hieman kärsii, ja mitä useammin/rajummin on pessyt, sitä nopeammin pinta kuluu. Silittää saa kolmellakin pisteellä, mutta mekon malli ei kyllä kamalasti silitystä vaadi ryppyjen ansiosta, eli korkeintaan silittää jos tarvitsee vähän esim. yläreunasta, mutta ei koko mekkoa läpikäyden. Eikä tietenkään kloorivalkaisuja.

VALMIS MEKKO:

MEKKO MALLIN PÄÄLLÄ:

Mielestäni mekon valmistuksessa onnistuin hyvin. Kaava vaihe oli vaikein, kun piti miettiä miten rypytyksen saa siististi kaikkialle. Sovitusvaiheessa piti kaventaa vyötäröltä ja leventää lantiolta. Muokkasin myös ylä etuosaa paremman muotoiseksi.

Mekosta tuli kyllä sellainen, mitä olin ajatellutkin. Mallini ei ole täysin samoissa mitoissa kuin minä, joten mekko ei paikoittain istunut aivan täydellisesti ja jouduimme näytöksen ajan käyttämään paria hakaneulaa asettamassa mekkoa paremmin mallin päälle.


Viimein kun koitti näytöspäivä ja näki kaikki mallit valmiina ja varsinkin sen oman, kun oli suunniteltu kampaukset, meikit, asusteet ja kaikki. Sitten kun näki ne kaikki yhdessä niin tuli todella hyvä fiilis ja näytös meni hyvin. Itse en tosin näytöstä nähnyt, kun olin alakerrassa pukijana, mutta se oli kyllä myös kivaa.







Lopuksi on siis tekijänkin helppo hymyillä, kun on saanut nähdä lopputuloksen ja voi olla tyytyväinen omaan kädenjälkeensä. Hyvä mieli on myös kun näytös on saatu pidettyä ja sekin meni hyvin, kiitos vielä ihanalle mallilleni, joka esitteli upeasti vaatteeni! :)